Leila Kaleva

Oma koti kullan kallis

Asuntojen hintakehitys puhuttaa näin kuntavaalien alla ja aivan syystä. Helsingissä asuntoon vaadittava summa on kivunnut tasaista tahtia ja nousevalle trendille ei ole näköpiirissä loppua. Viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä vanhasta osakehuoneistosta sai maksaa Helsingissä jo 4552 euroa, kun keskimääräinen neliöhinta muualla pääkaupunkiseudulla oli 4049 euroa. Muualla Suomessa päästään yli puolet halvemmalla ja neliön omistajuuden saa 1845 eurolla. Kaavoituksella vaikutetaan asuntojen tarjontaan. Kysynnän ja tarjonnan laki on hilannut hintoja ylöspäin kysynnän ylittäessä tarjonnan. Kaavoituksen lisäksi hintatasoon vaikuttavat myös muut asiat.

Kaavamääräykset ja lupaprosessin hitaus hilaavat rakentamisen kustannuksia merkittävästi ylöspäin, ja näihin ongelmiin puuttumalla voimme hillitä asuntojen hintojen voimakasta nousua. Tasapainoinen asuntojen hintojen kehitys on kaikkien etu ja mahdollistaa Helsingille hallitun kasvun. Helsingissä oli vuodenvaihteessa 2015/16 yhteensä lähes 630 000 asukasta ja tällä vuosikymmenellä kasvua on ollut lähes 45 000 asukkaan verran. Nopean kasvun skenaariossa Helsingin väkiluku kasvaa keskimäärin noin 7000 hengellä vuosittain pitkällä aikavälillä, vaikka lähitulevaisuudessa länsimetro ja kehärata tasapainottavat kasvupainetta.

RAKLIn vuonna 2015 tekemässä selvityksessä todettiin, että kaavamääräysten vuoksi hankkeen rakennuskustannukset voivat olla jopa viidenneksen kalliimpia edullisimpaan vaihtoehtoon verrattuna. Suurimpana yksittäisenä tekijänä mainittiin pysäköinti. Toinen merkittävä tekijä on kerrosten lukumäärä ja korkeammalle rakentamalla asuntokohtainen kustannus olisi pienempi. Hyvä esimerkki uudesta tavasta ajatella on esimerkiksi Keski-Pasilaan tulevat tornitalot. Tarvitsemme lisää samanlaisia esimerkkejä. Myös lisäkerrosten rakentamista pitäisi harkita, mutta kuitenkin valikoiden, jotta kaupungin ilme pysyy harmonisena.

Kolmas asia, johon haluan kaavamääräysten osalta kiinnittää huomiota on pienten asuntojen tarjonta. Yhden hengen asuntokuntia Helsingissä on yli 50 % asuntokunnista ja yleisin perhetyyppi Helsingin seudulla on avio- tai avopari ilman lapsia. Pienten asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, jonka vuoksi erityisesti pienten asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä. Kaavamääräysten mukaan  vähintään 80 neliön perheasuntojen osuus uusista asunnoista pitää olla vähintään puolet. Aluekohtaisesti tästä tulisi voida joustaa.

Helsingin Sanomat nosti sunnuntaina 26.2. esille myös pääkaupunkiseudun tyhjät tai vajaakäyttöiset toimistoneliöt. Kahdesta miljoonasta neliöstä yli puolet on luokiteltu ongelmallisiksi.  Vanhat toimistotilat eivät useinkaan enää vastaa nykytyöelämän vaateisiin monikäyttöisistä ja joustavista työtiloista. Enää emme istu kahdeksaa tuntia työpöydän ääressä, vaan uudet työn tekemisen tavat edellyttävät esimerkiksi ryhmätyötiloja, neuvotteluhuoneita ja hiljaisia alueita. Omaa työpistettä ei enää välttämättä ole, vaan työn tekemisen paikka valikoituu kyseisen päivän työtehtävien mukaan. Hyvällä sijainnilla olevien vanhentuneiden toimistotilojen muuntamista asunnoiksi kannattaa edistää, mutta kaupunkien keskusta-alueen ulkopuolella korjauskustannukset tekisivät projektista HS:n mukaan kannattamattoman. Kantakaupungissa on siis mahdollisuuksia lisätä asuntojen tarjontaa toimitiloista muuntamalla ja tätä mahdollisuutta tulee käyttää.

Rakennusvalvonnan käsittelyaikoja moititaan usein myös hidastavana tekijänä projekteissa. Esimerkiksi muutosluvan käsittely, joka sisältää muun muassa käyttötarkoituksen muuttamisen, on kestänyt Helsingissä keskimäärin 78 vuorokautta, josta 26  vuorokautta on kulunut hakemusten varsinaiseen käsittelyyn. Loput ajasta eli 52  vuorokautta on aiheutunut hakemusten puutteellisuudesta. Varmasti rakennusvalvonnallakin on tässä vielä parantamisen varaa. Onko ohjeistus kohdallaan, jos puuttelliset hakemukset aiheuttavat näin merkittäviä viivästyksiä? Ja toisaalta luvan hakijoilla on peiliin katsomisen paikka. Onko hakemukset varmasti tehty huolellisuutta noudattaen? Yhteistyöllä ja paremmalla viestinnällä tässäkin toivottavasti päästään nopeampiin käsittelyaikoihin. Hyvä, että ajat ovat julkisia, jotta osaamme keskittää huomion oikeisiin asioihin.

Pääkaupunkiseudun korkeita asuntohintoja ei tarvitse eikä pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Kaavamääräysten keventämisellä, riittävän tarjonnan takaavalla kaavoituksella ja ongelmallisten toimitilojen muuntamisella asunnoiksi voimme vaikuttaa hintojen nousuvauhtiin. Myös kaavamuutosten käsittelynopeuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta emme perusteettomasti hidasta projekteja ja aiheuta sitä kautta lisäkustannuksia. Sote- ja maakuntauudistuksen etenemisen myötä kuntien päätöksenteon keskiöön nousevat koulutus, kaavoitus ja kehittäminen. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun valitset omaa ehdokastasi kunnallisvaaleissa. Oma koti kullan kallis, vaiko sittenkin hiukan edullisempi?

 

Lähteet:

Asuntojen hinnat Helsingissä

Helsingin kaupunki: Väestö ja väestönmuutokset

RAKLI: Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista, joulukuu 2015

Helsingin seudun asuntostrategia 2025

Käsittelyajat Helsingin rakennusvalvonnassa

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat